En oo taaskaan pitkään aikaan saanu kirjotettua tänne mitään. Paljon on tapahtunut tänä aikana,kun en ole kirjoittanu. 3 viikko lähti käyntiin ylitorniolla ja alkaahan tämä tuntumaan jo hyvältä paikalta. Vaikka tehtävät ei ole vielä läheskään mun tasosia, mutta hiljaa hyvä tulee onneksi palaveri on 3viikon päästä niin saa sitten suuniteltuu mun opiskelun. : ) Saanu uusia ystäviä ja tutustunu aivan ihaniin ihmisiin ja kaikki täällä varsinki kehitysvammaset on niin aitoja ja ihana (vaikka khyllä välissä meinaa hermot mennä). Oon saanu aikaseksi ihastumaan yhteen tyttöön se on khyllä eri koulussa ku mie mutta asuu samalla tontilla. :) Täällä kaikki on vaan niin helppoo voi hermotta olla oma ittensä ja nauttia ystävien kanssa olemisesta ja nauramisesta ja parantumisesta. Luulen että mulla on täällä niin ihanii ystävii, että niidenki avulla mä jaksan taistella itteni täysin terveeksi ja sellaseksi ihmiseksi, kun olin. : ) Paljon muutakin on tapahtunut mun elämässä tän koulun myötä ja muutenkin. Ainiin tiedän ehkä tää kuulostaa paskanjauhamiselta tai jotain muuta. Mutta Yks eetu vaan eilen tuli mun tykö ja halas mua ja ei meinannu päästää irti varmaan joku 20 minuuttia se halas mua ja sano mua että oon pikaksen sen mussukka, kun muut tytön uteli ja vähän "Kiusasi" . Aww se oli niin sulosta:) Siten vielä ku eetu on muutenkin ujo ja vähän kainostellu mua niin vähän se merkitte mulle paljon,että se uskalsi halata ja olla oma ittensä munkin seurassa. Se kertoo mulle että musta tykätään täällä ja mä tuun toimeen ihmisten kanssa ja me ollaan kaikki yhtä isoa perhettä, jotku lähempiä ja jotku sellasii että hyväkö tuntee, mutta silti. Tää on khyllä huippu paikka!
Miten mä voin? Mie en oo tuntenu itteäni koskaan näin terveeksi ja iloseksi ku nytten oon. Mie oon vaan voinu olla viiltämättä vaikka on tehny mieli mä en oo tehny mitään muutakaan tyhmää.. Tyytyny vaan angstaamaan tai nielemään oma paha olo tai sanomaan jollekki. Yleensä nitalle mä puhun kaikesta. Mulle on tullut ihan uusi spurtti laihuttamiseen. Opettelen syömään nytten terveelisesti ja iltapalat saa iana viikolla jäähä poissa ja onneksi minulla on täällä mahtava tuki joukku ja yksi ihana ihminen joka pakottaa mut liikumaan vaikka ite ei jaksaisi. Sitten kumminkin vähän ajan päästä kaiikki on paremmin ja on niin tyyytyvöinen olo itteensä kun on saanu tehtyy jotain mistä on haaveilu monta kuukautta. Käytiin eilen salilla.. taino voiko sittä sanoo salilla käymiseen(?) Alko ahistaan ku meillä on tuossa koulun pihalla tuo kuntotalo niin siinä on niin pieni se kutosali ja hirveesti oli ihmisii niin ei mun paikka oikein silloin, kun muutenki arka tekemään asioita yleisesti jos on hirveesti ihmisii. Ëlämä kukoistaa. Mutta vannon että vielä mä tuun tänne kirjota ku kaikki ottaa päähän tai ei oo niin hyvii päiviä En luule että mun elämä on tästä päivästä llähtien ruusuilla tansimista.. eehei vielä on paljon tehtävää, mutta aina se on lähempänä tärkein asia mitä ihmisellä voi olla nimittäin TERVEYS. Mä ainakin pidän sitä tärkeenä. Ja nytten vielä se korostuu, koska täällä näkee sellasii ihmisii jotka oikeesti ei parane koskaan niiten vammat on iänikuisii just kihitysvammaset. Mun terveys on sentään pelastettavissa ja mä voin olla vielä joskus täysin terve! :)
Syömiset tältä päivältä:
Aamupala 2 ruisleipää keijua ja makkaraa ja kurkua jogurtti ja sitten vesilasi ja kahvi
Luonas: perunaa ja lihakastiketta ja salaatti maito ja keijua
Välipala: kahvi
Päivällinen makkarapata ja rieska ja maitolasi ja salaatti.
Iltapala-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti