Levi, opiskelu ja päivän höpötykset.

Tänään taino oikeastaan eilen ku kelloki on jo vähän yli yksi. Sain vih

doin ja viimein aikaseksi vuokrata mökin leviltä uuden vuoden viikoksi. :) Olen puhunut parhaan ystäväni kanssa useaan otteeseen, että olisi kiva vuokrata mökki pohjosesta ja lähteä rentoutumaan hyvässä seurassa.  Ehdotin pari viikkoa sitten, että lähetään joulukuussa käymään, kun tulee veronplautukset niin on vähän ylimäärästä ja sitten toissapäivänä päätimme, että  jos vaan mökki löytyy niin lähetään isomalla porukalla kohti leviä. Meitä on nyt lähdössä 6 henkilöä ihan soppeli porukka. Minäkö en tykkää juhlia missä on paljon outoja ihmisiä.  Nyt lähtee 2 henkilöä joita en kovinkaan hyvin tunne,mutta toivottavasti viikon reissu tekee ihmeitä ja meistäkin tulee kavereita. :)  Ihana päästä juhlimaan uutta vuotta jonnekin muualle, kun täällä tylsässä ja kuoleessa Kemissä. : D Rentoutuminen on parasta elämässä:D ainakin välissä.
   
Taisin viime potsauksessa mainita, että olen suunitellut,että alottaisin taas opsikelut jostain tutkinnosta osan. Päälimmäisenähän oli se lähihoitja tutkinnosta niin kuntoutuksen tukemisen jakso. Liityen mun töihin henkilökohtasena avustaja. No tapasin tossa viime tai toissa viikolla sen Lappian henkilön kenen kanssa kesäkussa suunittelin opiskelujen alkua. No sain kuulla, että  kuntoutuksen tukemisen jaksolle, minä en tälä hetkellä pääse, koska  ensiksi pitäis tai olisi suotavaa kyädä ns valmentava sosiaali- ja terveysalalle. Tämä oli pettymys, muuta  hänellä oli myös hyviä uutisia. Lappialla alkaa kodinhuoltajan perustutkinto kun saavat opiskelijoita tarpeeksi. 
 
 Mietin asiaa ja päätin lähteä kokeilemaan uusiksi tämmöstä siivoukseen ja avustamiseen painotettua ammattia.  Uskon että minulla on paremmat mahdollisuudet nytten päästä siivouksesta läpi, kun kysy on vaan perustutkinnosta ei ammattitutkinnosta, missä vaatimukset ovat ihan erilaiset.  Toki se helpotti päätöstä,että minulla on käytynä jo tuo avustamis-ja asiointipalvelu osatutkinto niin saan hyväksy luettua tässä koulutusessa avustamisen. :) Ei välttämättä kestä ihan tota 3 vuotta opiskelut. : )  Tästä ennemän, kun pääsen katsomaan ja järjesteleen omat opiskelut valmiiksi.  Mikä parasta tämä on ilta-ja monimuotoopiskleua, niin on paljon työharjotteluja ja sitten  teoriatkin on illasta.  Mie ite henkilökohtasesti en voisi kuvitella päiväkoulua, koska ahdistas liikaa se väen paljous, mutta toki jos meinan sosionomi alalle amk;iin niin sillon pakko.  Siihen on "onneksi" aikaa vielä hetki.

Mitäs muuta mun elämään kuuluu tällä hetkellä? Eipä mittä ihmeelistä tässä yritän saaha itelle työharjottelu paikkaa mielelään sinne missä oon tämän reilu vuoden jo ollut. Siihen asti kun pääsen alottamaan opsieklut. Terapiat alko taas pyöriin 1-2 kertaa/kk ja toivottavasti jäävät kokonaan pois. Yksin asuminen eri kaupunkissa, missä läheiset asuu on lähtenyt menemään hyvin, vaikka välissä kaipaa takasin, lähinnä silloin ku meinaa tulla aika pitkäksi, kun ei ole vielä mitään "pakollista" tekemistä tällä hetkellä. Paljon mie kyllä kyläilen äidin luona, johtuen osaksi siitäkin et mun 2 hyvää ystävää asuu siellä.  Hyvin pyyhkii mutta antaa pyyhkiä :)

- Nenniii

i'm back! :)

Onhan tästä jo reilu vuosi, kun oon viimeksi kirjoitellut tänne.  

Paljon on tapahtunut, kyseisen vuoden aikana sekä hyvää, että pahaa.  Viimeisessä kirjoituksessa viitasinkin vähäsen minun mielialaani se ei ollut mikään paras mahdollinen. Ja ei mennyt kauaakaan niin olin taas osastolla toki se jakso kesti vaan yhden kuukauden. Palasin takasin kehitysvammaisten pariin syksyllä ja jatkoin opintojani Lappiassa. Kävin keväällä helmikuussa  yhden kehitysvammaisen ja hänen äidin kanssa Helsinkissa kattomassa disney on ice jääshown ja samalla vierailtiin minun mummoni luona. Maaliskuussa minä sitten valmistuin lappiasta ja pietettiin "töissä"  pienen muotoisen valmistujaiset. Oli äitikin sitten yks sunnuntai järjestänyt minulle valmistujaiset lähisukulaisten kesken.  Loppu kevät meni työharjottelussa, kesätöiden suunittelussa ja asunnon kattomista viereisestä kaupunkista.  Toukokuussa minulle varmistu, että saan ainain kesäkuulle henkilökohtaisen avustajan paikan ja sitä kautta varmistu muutto viereiseen kaupunkiin.   Kesäkuussa  sitten alko  se oikeden töiden teko henkilökohtasena avustajana. Sinänsä tämä paikka oli helppo, koska tunsin avustettavan mun työharjottelu paikasta. Hänen kanssa me sit pelailtiin peleja käytiin kaupungilla, laulettiin sigstaria siivottiin ja käytiin me hänen perheensä kanssa Kuusamossa  4 päivän reissu. Työ  meni kaikkineen  yllättävän hyvin, vaikka välissä meinas väsymys viedä voiton. Avustettava ja hänen perheensä oli oikein tyytyväisiä  minun työhöni.   Haikeeta oli lopettaa sitten kesäkuun lopussa, mutta muistot säilyy:)  Heinäkuu  onkin mennyt sitten vaan ystävien kanssa reissailemalla sisustamalla oma kotia ja oon käynyt aika useasti äidin tykönä.  Olen kokonaisuutena tyytyväinen mun nykyiseen elämään en oo pitkään aikaan voinu näin hyvin, vaikka oon jättanyt osan lääkeistä taakse. :)
    
  Tällä hetkellä minulla ei ole oikein mitään valmista. Töitä olen hakenut 3 kuukauden sijausuuteen tohon läheiseen kouluun ohjaajaksi. Pitäisi kai tässä alkaa kohta miettiin taas jonkun osatutkinon tekemistä. Alustavasti olen puhunut, että lähitisin toteuttamaan lähihoitaja koulutuksesta kuntoutuksen tukemisen.  Se olisi hyvä lisä  tuohon avustajan koulutukseeen..  Täys painotteeseen opiskeluun minusta ei vielä ole. Ahdistaa edes ajatella et mun pitäisi mennä päivällä kouluun satojen uusien ihmisten keskelle no way... 
 Tänään oon siivonnut mun kämpän ja toki pessy tota pyykkiä ku sitä on taas kertynyt. oikeastaan eilen kun kello on jo  yli 12. xD Äiti ja mummo tulee päivällä syömään ja kahville niin piti siivota. :D Nyt on kyllä mukava kun ei oo roskia ja pölyä joka paikassa:D   Voisin alkaa miettiin nukkumaan menoa, että jaksaa  tänään tehäkki jotain.. :)  Anteeksi en ole saanut otettua kuvia. Toinen syy mun järjestelmäkamera ei anna siirtää  muistikortilla kuvia koneelle joten vielä vähemmän on tullut otettuu puhelimen kameralla ja siirettyy niitä koneelle. :D  Ehkä sekin muuttuu tässä ajan kanssa.

- rakkaudella nenni:)

Tunteiden purkaus ja kuulumiset.

En tiedä mitä tästä teksistä tulee jotain angsti teksti,mutta pyydän anteeksi.  Mulla on ollu jo useamman viikon itsetuhoiset ajatukset mielessä. Viiltely on tullut takaisn kuvioihin. En ole tyytyväinen että saan taas sanoa että retkahin viilteen, mutta minkäs teet ku halut on kovat.  Lääke yliannostuskin on pyörinyt mielessä,mutta kun tiedostan sen niin se on helpompi hallita. Sitten vielä se,että mun lääkeisiin ei kuole korkeintaan tulee huono olo ja saattaa tulla osa haittavaikutuksista esiin. Mulle se on iso asia, että olen pystynyt asumaan yksin,vaikka onki vaikeeta.  Ehkä joku ajattelee miksi näin pitkän ajan jälkeen mä taas oirehdin. Vastaus saattaa olla ainakin osaksi se että kun mie olen tottunut asumaan aina jonkun kanssa niin yhtäkkiä sitten asunki yksin.. Sitten ne ikuiset kaverisuhde ongelmat mustasukkasuus huomionhakuisuus jossain määrin ja pelko että mua ei hyväksytä tälläsenä.  En mä en tee tätä siksi että saisin paistatella huomiossa vaan sen takii ku mulla on oikeesti paha olla.

Yksi tapahtuma tältä viikolta oli semmoinen että keskiviikko päivänä varastin äidiltäni insuliinipiikin. Otin sen jääkaapistä,kun äiti ja muu porukka oli ulkona grillaamassa ja syömässä. Vein sen meidän vaatehuoneeseen piiloon siksi ajaksi,että saan tuoda sen tänne mun omaan kotiin. Äiti ei onneksi huomannu mitään. Juteltiin sinä iltanu pitkään kaverin kanssa kuinka se on väärin ja kuinka se on vaarallista ja kuinka mun pitäisi palauttaa se ja kuinka hän voi soittaa hätänumeroon jnejne... Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja sain kaverinkin rauhoittumaan. Kaikki siis kunnossa.(ainakin melkein)

Seuraavana päiväna mulla oli palaveri minun kotipaikkakuntani polikliniikalla ja siellä taas juteltiin miten mä voin ja mitä mun ajatukset on muuttunut edelliseltä kerralta.(olin siis tuonut esiin sen,että olen viilellyt ja harkinnut lääke yliannostusta.)  Meinasin jo silloin joutuu osastolle,mutta sain kierettyy sen puhumalla ja lupailemalla että en tee itelleni mitään. Eiköhön samana päivänä tule yö kylään yksi minun kaveri ja siin juteltiin niin kerroin sitten mun ajatukset ja,että mulla on insuliini piikki täällä kotona. Siitäkn juteltiin ja kaverini sai minut ymmärtään,että jos mä meinaan tästä nousta niin mun on kerrottava äidilleni. No mie myönnyin siihen sillä ehdolla,että hän tulee minun matkaan. Hän suostu tulemaan mukaan ja keskusteltiin vielä hetki.

Nyt päästään tähän päivään. Tämä päivä oli kiva aamusta,mutta mitä pitemmälle päivä kului niin sitä ahistavammaksi se muuttui. Syynä oli tietenkin  se mitä olin luvannu kertoa  äidille.  Äiti oli jossain vaiheessa hakennut multa auton en tiedä missä vaiheessa,koska meillä on kahdet auton avaimet.  Päivemmällä äiti haki minut ja minun kaverin hänen luo.Istuttiin siinä ja sitten avasin suuni ja kerroin,että olin ottanut siltä insuliinipiikin. Se hämmenty ja puhuttiin siinä ja se oli mulle sillain että haluunko osastolle vai lupaanko,että en tee itelleni mitään. Mulla oli vaikee luvata,mutta sovittiin äidin kanssa,että huomenna(siis tänään jo oikeastaan) soitetaan päivystävään puhelimeen ja katotaan mitä tapahtuu. Mie ite alan miettiin oisko mun hyvä käydä osastolla "irti otto arjesta" ja rauhottua ja puhua asiat läpi.  Syötiin äidin luona ja istuskeltiin ja puhuttiin niitä näitä ja lähdettiin sitten kotia.  Ehkä teitä kiinostaa se mitä mä tunsin sen jälkeen. Tunsin katumusta helpottuneisuutta huolta pelkoa jne. Kotona yhdessä vaiheessa meinasin alkaa viilteleen uusiksi vaikka mulla onki yö vieras. Onnistuin kuitenkin pitämään sen kurissa.  Loppu ilta/alku yö meni ihan hyvin nyt nukkuun. Ettei tästä tuu kilometrin pitusta tekstii:D

Tuparit ja kuulumiset:)

Terveppä terve taas on vierähänyt muutama viikko siitä, kun oon viimeksi tänne kirjoittanut. Olen muutanut pysyvästi omaan asuntoon pari viikkoo sitten siihen asti kunnes tämä myydään tai ite vaihdan asuntoa. Oon khyl niin tyytyväinen tähän asuntoon vaikka puutteita onki, mutta voiko koskaan olla täydellistä kämppää? jos ei oteta huomioon ite rakentamaa omakotitaloa.

Perjantai iltana  leivoin suolasen piirakkaan johon tuli jauhelihaa,paprikaa ja tomaattia. ja sitten vielä mangojuusto hyytelökakun  Nimittäin eilen oli minulla tupari 3 ystäväni kanssa. Tein meille kaikille vielä pienen boolin. Tervetulaismaljana oli oikeeta kuohuviiniä ja skoolattiin sitten mun uudelle kodille. Boolinki tein mansikkalikööristä raparperiliköörstä viinasta ja spritestä oli hyvää!  Sitten tarjolla oli myös pientä suolasta tuckeksejä,tuorejuustoa suklaapisaroita ja mokkapaloja. Siinä oli juotavaa ja syötävää kerrakseen. Yöllä me lähettiin  vielä tunniksi kaheksi baariin juomaan ja tanssimaan. Oli meillä hauskaa. Porukkaa oli vielä paljon baarissa. : ) Kuvia ei paljon otettu mut otin mun tarjoillupöydästä mutta mun puhelin ei suostunu toimiin että saisin puhelimesta kuvat tänne...(tai sittten tämä tyttö ei osaa..) AINIIIN sainhan mie aivan ihania lahjoja  kuten kyntilän ja sellasen ihanan jutun missä pitää sitä, suklaata,hajuvden ja oransin kulhon... :) oli kivoja lahjoja kiitos! Olette rakkaita!

Tänään sitten on ollukki sitten viahteleva päivä. Kävi äiti ja täti kylässä syömässä nuita tarjottavia ku niitä jäi niin paljon.Sitten oon vaan istunut koneella ja kuunellu musaa.:) Nyt tiskaamaan ja sen jälkeen nukkuun moido!

täällä taas :)

Anteeksi tämä melkeen 2 kuukauden tauko.En ole saanut aikaiseksi kirjoitella tänne,mutta nyt olen taas täälä. Monta positiivista asiaa on sattunut tämän tauon aikana,eikä tarvi mennä ku viime viikkoon niin jo tapahtuu. Nimittäin viime viikolla minulla oli viimeinen viikko työhajottelussa, näyttöpäivät ja oma koti!<3(lue: Sain vihdoionkin oman kodin) toki tässä asunnossa on se huonopuoli, että se voidaan myydä ihan milloin vaan, koska se on myynnissä. No on mulla onneksi 3kk aikaa vaihtaa asuntoo jos tarve tuleepi. Laittelen kuvii ku saan sen siiihen kuntoon.. : )

   Sitten tosiaan viime viikon maanantaina ja tiistaina minulla oli näyttö yhdessä vanhusten ryhmäkodissa.  Pääsin onneksi läpi, vaikka näytööt ei menny niinku suunittelin. Nimittäin minun  avustettava päätti alkaa oksenteleen ja sairastelemaan kesken näytön,mutta hyvin se silti meni.
  
Sitten tämä kauan odotettu vapaus.<3 Pääsin pois osastolta viime lauantaina. Tulihan siinä itkettyäki muutaman kyyneleet eikä ihan muutamat. Sain sieltä läksiäis lahjaksi semmosen mukin missä oli kuva minusta kun menin sinne eli 17 vuotiaana ja sitten hellapoliisin keittokirjan oli hyvät lahjat. <3 ja tietenkin perinteisesti ruusu <3 rakastan ruusuja.  

 Kirjottelen myöhemmin lisää : )

korjaus edelliseen juttuun ja muut kuulumiset.

Tähän heti alkuun pieni korjaus mun laihutuskuurista. Alotan sen huomenna maanantaina unohtui merkitää eilenxD.

Tänään on ollu hiljanen ja vauhikas päivä samaan aikaan. Nukkunu tääs yli puolenpäivän ja sitten heräsin,kun täti ja sen koira tulivat käymään. Muuten olen käynyt kattomassa mummoa ja kaupunkilla ostoksilla. Kävin tänään kicksissä  kattomassa olsiko sielä guessin uusinta kevät tuoksua,mutta se oli loppunut:( onneksi sitten oli testeri,etä sai haistaa miltä se tuoksuu. Rakastuin kyllä siihen tuoksuun pakko saaha jossain vaiheessa. Muuta tuli ostettua 3legginsit ja yksi gina tricot toppi ja sähköhammasharja. Pääsin kaupunkilta kotia alkoi väsyttään ihan hirveesti ja menin pötköttään niin nukahin vissiin ainakin tunniksi ellei enemmänkin. Sitten äiti oli tehny ruan valmiiksi sillä aikaa kun minä nukuin. Tänään syötiin pastaa ja jauhelihakastiketta.  Nyt vaan oon siivonnu ja kattonu tähdet tähdet. Ihastuin siihen ohjelmaan. :D

Huomenna onkin vuorossa taastäyharjottelu ja koulua. Kiva mennä kouluun huomenna. Tykkään oppiskela tolle allalle,vaikka vanhusten kanssa tekemissä oleminen on välissä ujostuttaa ja hankalaa olla vanhusten kanssa tekemisissä,mutta kai siihenkin tottuu. Eipä mul oikein ole mitään järkevää asiaa enään joten kuulemisiin!

Päivän kuulumiset:)

Päätin olla kirjottamatta tampereen reisusta sen enempää siitä on jo niin kauan ja muutenkaan mun kirjotus innostus ei ole ollut parhaimillaan anteeksi.

Tänään oli tosi mahtava päivä. Aamulla olis kyllä vielä väsyttänyt,kun äiti pakotti mut puoli yheltä ylös sängystä. Meille oli tulossa pitkään odotettu vieras. Ainakin mie olin pitkään ja halunut nähdä kyseisen henkilön vaikka se on äidin ystävä eikä minun. Juteltiin henkeviä ja vähemmän henkeviä asioita. Kuinka pitäs itestä välittää ja luottaa siihen että pystyy ja osaa ja kelpaa, muttako se ei ole niin helppoa.. ja sitten ihan perus kuulumiset ja selitin minun opiskeluista ja semmosta. Juotiin croisantti ja munkki kahvit. Sain häneltä vielä syntymäpäivälahjan. Finlaysonin essun 2 erilaista patakinnasta. Kuvaa en jaksanu ottaa ehkä myöhemmin. 
   Sen jälkeen jäin yksin kotia,koska äiti lähti käymään asioilla.  Ja minäkö tänään pitkästä iakaa innostuin askartelemaan niin ei ollu tarpeeksi välineitä tehdä. Olen tekemässä unisiepparia itelle tai myyntiin en ole varma. Kaverikin soitti että voisinko tulla sen tykö,mutta ei mulla ollu autoa käytössä sillon.Joten päätettiin nähä kun saan auton. Soitin sitten ilalla ehdotuksen,että  voitasko katto leffa taas tänään ja t:lle se sopi. Sovittiin yhen mun netti tutun kaa,että aletaan yhdessä laihduttamaan kuulemma ei saaha syyä karkkia seuraavaan kahteen viikoon. Apua tästä tulee haastavaa ku oon tottunu töissäkin joka kahvilla ottaan jotain pientä naposteltavaa. No pitää vaan läyt'ä itsekuri taas.... :) Ilmottelen sitten miten meneepi

  Illalla joskus seitsemä  jälkeen haettiin pizzat mulle ja äidille t ite ei halunut vielä silloin pizzaa. Käytiin sitten sillä aikaa, kun pizzat tehtiin niin vuokraamassa  leffa nimeltään Mike. Oli ihan hyvä leffa,mutta kuvittelin ehkä pikkasen paremmaksi ehkäpä. Haettiin pzzat ja lähdettiin hakeen juomsita niin t tuumii mulle ,että hän ostaa valmiin pakaste pizzan ja minä sillä aikaa keräsin karkit ja sipsit kokoon. Ja tultiin meillä mähnään ja kattoon tuo leffa. Siinäpä mun päivä oli.. : )