story of my life

Olen tässä tämän päivän meittinyt oman elämän kulkua. Sitä miten voi tuntee menettäneensä ystävän kun tämä lähtee toiselle paikkakunnalle asumaan. Vaikka todelisuus on se etten minä häntä menetä. Laihduttamista ja kohta mennyttä viiikonloppua. Olin nimittäin yhden yön poissa kotoa olin näkemässä mun ystävii. Lauantaina oli ihana päivä. Näin nimittäin mun tosi hyvää ystävää,joka oli tullu hakeen loput tavarat keminmaasta. Sitä ilon määrää ei oi sanoin kuvitella ku sain sen halaukseen. Jäähyväiset oliki sit surullisemmat. T halasi minua ja alkoi samantien melkeen itkeen ku se sano että "tää tuntuu niin lopulliselta miten hän osaa elää ilman meitä" ja kaikkee. Olihan siinä itelläki kyyneleet silmissä. Mutta tiedän, että me tullaan viellä näkemään monta kertaa tuonki jälkeen, Oli kiva yllätys ku tulin kotia niin mun täti oli koiriensa kanssa käymässä, että mieliala nousi heti ku se tuli mun jalkoihin kiinni. :) Tähän päivään tämä päivä on ollut sitten erinlainen hieman masentava. Heräsin tänään vähän ennen yhtä,ku äiti tuli herättään minut ylös. Nousin oikeastaan ylös vasta, kun mummo ja pappa tuli käymään. Ainoo asia mitä oon tänään saano tehtyy on ollu ruoka ja sallaatti.Saanu sovittuu tänään w:n kanssa että hän tulee mun luo to-pe väliseksi yöksi. Muuten olen vaan istunu koneella tai nukkunu. pitäs alkaa viellä vähän siivoamaan ennenku alkaa nukkumaan. On nimittäin huomenna taas aikanen herätys, kun 9:ksi töihin. Sekin jännittää ihan kamalasti. Nimittäin oon riidelly yhen mun työkaverin kanssa ja se on huomenna töissä. Enkä oikein tiiä miten reakoida ja olla mutta eiköhän se siitä sitten. Mun muut työkaverit sano, että ole vaan sillee että ihanku ei oisi mitään tapahtunu. Saapi nähä mitä huomisesta tulee....