Tämä päivä on menny hyvin tähän asti. Aamulla menin puoli 9 töihin. Meille oli tullut uusi harjoittelija poika ihan älyttömän mukavan olonen ja söpö <3. Aamulla tehtiin käsihygenia vihkoa meidän kehitysvammasten kanssa ja luettiin ja iltapäivällä pelattiin uunoa Minulla oli palaveri tulevaisuuden suunitelmat opiskelun suhteen. Siinä tuli pieni mutka matkaan nimittäin se minkä kuntoutuksen kautta oisin hakennut ouluun kondittoria puolelle kouluun niin oli loppunut :/. Nyt vaan suunitelmat pitää rakentaa uusiksi,mutta ei se mitään.
Mulla lipsahti mun viiltely taas keskusteluihin mukaan eihän siinä, mutta se uusi harjottelija oli siinä ja nyt sitten toisaalta hävettää mitä mieltä se on musta? pitääkö se mua ihan hulluna? toisaalta mitä välliä? se on osa mun menneisyyttä ja osaksi kai nykyisyyttäki vaikka en viiltele enään. En sano että ei tekis mieli,mutta kai se on pakko vaan pitää pinta ja yrittää olla viiltämättä,vaikka se ei aina ole helppoa. Hiljaa hyvä tulee.
Ainiin soitinhan minä aamulla osastollekkin ja sovin meidän pomon kanssa palavani osastolle. Kuulemman mulle tulee tiukemmat rajat mitä yleensä ja muutan pikkupoikien kanssa alakertaan saa nähä mitä tästä tulee. On mulla kyllä ihan eri tsemppi parantua ja parantaa omaa käytöstä ja yrittää päästä eroon mustasukkasuudesta ja omistushaluisuudesta. Kyllä minua jännittää mennä takasin osastolle,koska en lähtenyt sieltä mitenkään hyvissä merkeissä riideltiin tosi pahasti mun ainoiten kavereiden kanssa ja nyt ne pelkää mua. Jännittää nähä ne ja kaikki muut osaston nuoret. Enköhän mie hengissä selviä ja toivottavasti mahdollisimman pian me käytäisiin se riita läpi näiden kysesiten henkilöiden kanssa.
Muuten tämä päivä on mennyt hyvin. Odotan jo kovasti huomista,että pääsee kertoon uudet uutiset töihin miten mul meni eka yö osastolla taas tauon jälkeen. Ja vielä iltapäiväksi sitten tyttöjen talolle toivottavasti näen siellä minun entistä osasto kaveria. Jotenki on aina kiva puhua hänen kanssaan asioista joista muut eivät ymmärrä tai ainakaan sellaiset ei pysty käsittään meidän juttuja jotka on päästään terveitä eikä ihanoi itsensä satuttamista tai mitään muutakaan tämmöstä. Nyt pitää mennä ajtkaan pakkaamista ja muuta,että kerkeen seitsemäksi olemaan valmis kun lähden osastolle.
