Ajattelin ette tänään minä kirjottasin ajasta jolloin mie haluin lopettaa elämän. Mikä johti siihen? mikä yleensä johtaa nuoren tai vanhemman ihmisen itsemurhaan läheisin itsemurhaan? Miks läheinen ei yleensä huomaa lapsensa/kaverinsa/ ystävänsä /sukulaisensa hautovan itsemurhaa? Miksi se on nykyään niin yleistä vaikka sanotaan suomen olevan hyvinvointi valtio? Miksi sie haudot itsemurhaa? Mikä on niin pahaa että sun pitäs tappaa ittesi? Muilta ihmisiltä tulee kysymyksiä paljon enenmän. En osaa edes ajatella. Mutta mun mielessä monest pyörii se,että miten auttaa ihmisii jotka tuntevat elämän halunsa katoavan tai ovat sairaalassa sen yrittäessä ja joku on mennyt niin sanotusti pieleen miten niitä voi auttaa? Miten siitä ajasta voi päästä ylös? Kysymyksia on paljon mitä sana itsemurha voi ihmisessä herättää. Me kaikki ollaan erinlaisii joitakin se liikuttaa vähemmän ja toisia enemään. Luulen kumminkin,että itsemurha liikuttaa meitä kaikkia jollain tavalla, EHKÄ meitä jotka on kokone sun joku menettäny läheisen sitä kautta/ kokonu haluavansa lopettaa oman elämän,mutta ei ole vaan voinu tai jotka on joutunut sairaalaan yrittäneensä itsemurhaa ja joku tullut auttamaan viime hetkillä.
Niinku sanoin ite olen käynyt sen helvetin läpi. Puhun vaan nytten omasta kokemuksesta. Omista ajatuksista ja miten minä käsitän näiden asioiden olemassa olon. Moni ajatelee mikä johtaa siihen,että joku päättää päivänsä, haaveilee tai sitten kokeilee sen tekemistä onnituneena tai onnistumatta. Omalla kohalla oli arvottumuuden tunne. Ajatukset kaikilla on parempi ku minua ei olisi. Vanhemmilla olisi enenmän rahaa itseilleen, kun niillä ei ois tämmöstä säälittävää lasta joka ei osaa ees koulua käydä ilman masentuneisuutta ja vie heiden suutimman osan rahoista. Paniikkihäiriö ja ihmissuhteiden päättyminen ennekaikkea seurustelu suhteen. Mun syksy meni sekoilessa lääkeiten väärinkäyttönä satuttamalla itteeni juomalla ja insuliinillä värkäämiselle. Musta ei ollu ikinä pokkaa tehä sitä loppuun. Mikä tietenkin tänä päivänä katottuna on hyvä asia,mutta sillon mä tunsin siitäkin pahaa oloa,että en osanu olla hiljaa. Huomion hakeminen ja pahan olon näyttäminen oli kai minun tapa selvitä. Loppujenlopuksi äiti esti mua tekemättä sitä viimistä tekoa,minkä olin suunitellut alusta loppuun. Äiti aavisti,että mulla ei ole kaikki hyvin kun sen insuliini piikki oli hävinnyt. Heii insuliiniin ei kuole tiedän sen, mutta se että menettää jossain vaiheessa tajun todellisuuden ja sitten pystyisi tekemään ihan mitä vain. Mulla oli yksi tosi hyvä nettiystävä joka sai minut jatkamaan joka ikinen huono hetki. Se että näin kuinka paljon mä satutin äitiäni,kun olin tappamassa itteeni. Se määrä mitä äiti itki niin se avas mun silmät ja tajusin tarvitsevani apua. Keskusteltiin tässä j:n kanssa yksi päivä tästä asiasta,nytten parantuneena lähes kokonaan. Nyt puhukoon hän omat ajatukset tähän kohtaan. "Niin siis musta tuntu sillon, jotenkin välillä turhalta... mutta silti
siun sivulauseissa kävi ilmi se että siulla on paha olla ja että halusit
jonkun kelle kertooo kaikeen ja huutaaa... niin en ottanu niitä
henkilökohtasesti... ja sitten jotenkin mulle tullu tarve auttaa sinnuuu
ja saaha siut jatkamaan, koska välittäny susta aina ja oli ihana sillo
ku olit ulkomailal miten pirtee sillon olit niin tuli olo että ei kaikki
oo turhaa eikä mulla oo käyny mielessä että siut hylkäisin tai mitään
vaikka välillä sulle pitää takasin huutaa että jumalauta pösilö tajua
nyt asiat voi mennä näinkin ja että välitän vaikka ooonkin kaukana"
Sanon tähän loppuun,että viimeisen viikon aikana olen huomannut,että minun historia alkaa käymään onnekseni. Minulla on nettitutuja,jotka käyvät samaa asiaa nyt läpi. On niin helppo ees yrittää somsitautuu siihen tuskaan ja ymmärrykseen miksi voi tuntuu siltä. Ja oman kokemuksen kautta auttaa,ja oonhan mä saanu sitten kiitosta nettitutuiltani. Tämän kysyeisin ihmisen olen kyllä nähnyt ihan livenäkin mut anyway. Hänen sanat oli parhain palkkio mitä oon saanu pitkään aikaan, kun olen yrittänyt auttaa. "hei kiitos näistä sanoista, nää oikeesti auttaa ja avaa silmät"
Kiitos sinulle!
