Anteeksi tämä potsaustauko,en oo vaan saanu aikaseksi alkaa kirjottaan.. Tänään olen saanut jotakin aikaseksikin joten päivä on mennyt paremmin kuin hyvin. Töissä aloin tekeen orkidea sukkahoususta ja risutyötä ovi kranssia pientä sellasta,mutta kumminkin. Että yhen risutyön tekeminen voi olla aikaa vievää ja haastava enenku pääsee siihen sisälle. Voisin ottaa niistä kuvia huomenna jos saaan ja laittaa tännekki näytille mun hienoja tekosia. Ihanaa ku tänään on ollu taas pitkästää aikaa sellanen päivä,että ei oo paljon huolet painanu ja ollu jotenki parempi oloki. Tänään töiten jälkeen käytiin mun työkaverin kanssa kaupungissa pyörimässä viemässä mun puhelin huoltoon(jooo oont aas onnistunu hajottaan sen puoliksi) ja kaupassa ja sellasta. Sain tänään JOPA haettuu mun telkariin vahvistimen,että saan sen näkymään eikä tarvi aina olla äidin huoneessa kattomassa :D Kyllä on mulla ollu huolikin... Mun yks tosi hyvä kaveri/ystävä en okein tiiä mitä me ollaan pääsi osastolta poissa nyt kesäloman alussa ja tiedän sen olevan vielä liian heikko siihen,että se pystys asuun yksin. Luen sen blogii tunnen sen tiedän sen voin lukee rivien välistä ja hän suoraan sanooki,että tarvis viellä apua itsensä kanssa syömishäiriön kanssa.. En tiedä miten auttasin en mä vain voi mitään mie oont ehny voitavani ja hän ei sitä halua ei oo mun ongelma.Muistan sen vaiheen joskus 9:llä luokalla ku minulla oli ihan hirvee "anoreksia" mä tein kaikkkee mitä anorektikot mä haluisin olla anorektikko... Mutta nyttenkö oon oikeesti nähny mitä se on niin en haluaisi okei kai jollain tavalla pelottaa olla täysin terve ilman mitään minkä taakse piiloutua. Terve mie haluan olla! Se ihminen joka olin 3 vuotta sitten enneku alko tää alamäki tulemaan. En tiedä oon niin onnellinen,että oon ees pääsy tämän verran eteenpäin tämän 2 vuoden aikana. Eiviiltelyy enään.. :) Kaikki kääntyy parhainpäin mä tiedän sen ja mä uskon siihen.! Mutta pari sanaa viellä juhannuksesta. Mun juhannus oli aika tylsähkö. En okein saanu mitään aikaseksi ainoo missä kävin koko juhannuksena oli perjantaina karaokebaarissa (yllättyss) ´mutta, en voinu ottaa mitään olin autolla liikeellä.. -.- Kotona sitten vähän enemmänki:D Muuten oon vaan ollu kotona ja istnu koneella nukkunu pitkkään... en kai mä mitään muuta? en ainakaan muista nytten yhtäkkiä.. Mutta kaikki on nyt hyvin se on pääasia. Ai niin mä haluun pistää mun syömiset ylös.. aamupala:1jogurtti Lounas: maksalaatikko perunaa maito lasi ja vesilasi väliupala: maitokahvi Päivällinen. Grillattu broleri reisi ja feta salattia ja mansikoita<3 Iltapala: vadelma persikkamehukeittoa vähempi kalorinen (10kcal) Total:1400kcal kai? oon vähän erilummasti laskenu Ihan tyytyväinen olen vaikka toi vois olla pienmpikin,mutta jos huomenna ja liikuntaa huomenn tiedossa pakko vähäsen ees : D Nyt pakkaamaan.....

Yö datailut menossa. Tämä päivä on menny aika vaihtelevasti.Oli ihana saaha nukkua kerranki pitkään ja herätä suhkot rauhassa. Kaveri pisteli viestii,että tulenko minä käymään tänään osastolla,että kun hän on siellä. Kävinhän mie tänään osastolla hakemassa iltalääkeet ja okei khyl mie vähän niinku myös tyttöjen takii sinne lähin varsiinki ku kuuli n että p on siellä:). Äiti vaan sai päähän,että en mie voi lähtä käymään missään enenku oon saanu leikattua nurmikon. No minä kilttinä tytönä leikkasin sen ja lähdin sitten ajeleen osastolle. TÄytyy nyt sanoa,että kyllä mie petyin vähäsen siihen reissuun tavalla miten niin tärkeet ihmise p j am-m mulle ovat niin hyväkö sain halit... No oli meillä p kanssa ihan mukavaaki. Sen kanssa mä oon vaan niin omaitteni ja eikä mua hävetä eikä tuu sen seurassa sellanen tunne,että se väkisin olisi mun kanssa. Vaikka myönnän et voihan se niin ollakki p on nimmitäin ihan tajuttoman hyvä peittää oikeat tunteensa ihmisiltä. No onneks mun ei tarvinnu kauvaa olla siellä ja tulinki aika piakkoin kotiin.. Ilta sitten on mennykki ajellessa,laulamisessa ja koneella olemisella.Tunteet on ollu pinnassa monellaki tavalla tänä iltana.. Luin pitkästä aikaa minun hyvän ystävän blogia jajaja siellä oli ihanaa tekstii minuun liityen tuli sellanen tunne,että pakko mun on selvitä tästä. No se tunne katoski aika äkkiä ja nytten ollaan oltu sitten taas vaihteeks niillä meilillä että viilellä vois ja oksetnaa ja kaikkee muutaki haitallista. Yllätys taas en sitten ole tehnyt kumminkaan mitään alkaako viiltely oleen historiaa mun kohalla? toivottavasti! Enkö mie tuukki päihittämään tän kaiken mä vielä joku päivä nousen voittajana eikö niin? Vielä sen verran angstia,että syömiset on menny parin päivän ajalta päin honkia makeaa oon vetäny aikapaljon. Sen takii en viitti alkaa kirjottaan niitä tänne hävettää liikaa.. Ens viikolla mä tsemppaan..
 Mutta asiasta kukkaruukkuun..

Olin eilen minun parhaan kaverin kanssa rovaniemellä reisussa. Saatiin viikolla idea tai okei tiina sai,että jos lähettäis käymään oulussa tai rovaniemelle shoppailemassa. Miehän heti innostuin ja sain jopa äidiltä luvan lähtee meille ei oo kauheesti rahaa joten se oli ihme. Päätettiin sitten rovaniemelle mennä. Perjantai päivällä juna iti lähtä 13:44,mutta se oli myöhääsä yli puoltuntia. Ei yhtään ketuttanu ku mentiin hyvissä ajoisssa asemalle ja juna myöhässä.. No ssiinä se aika meni ku höpistiin ja oltiin. Vihdoinkin joskus vähän ennen neljää oltiin rovaniemellä ja päätetiin suoraan lähtä syömään kiinalaiseen. Oli muuten hyvä idea,en varmaan ole syönnyt koskaan niin hyvää kiinalaista ku sillon. Oli kyllä hintansa veroinen. No siitä sitten suunitettiin suoraan shoppaileen ja mullahan alko visa kortti heti ryppyileen. Soitin äidille että se laittaa mulle tilille rahaa,että saan shoppailtua. Kokopäivä meni tosi nopeesti enneku huomasinkaan meijän piti alkaa suunitteleen viimisiä kauppoja enenku juna lähtis kello yhdekkäs vähän yli. Päästyämme asemalla huomasin,että mun puhelimesta oli loppunut akku,no ei se muuten ois haitannu mutta mun lippu oli siinä. No ei se auttanukko ostaa uusi lippu onneks se juna ei ollu niin täynnä,että en ois pääsy,,  

3 jännitys pokkaria (12,95) ja smootheit ja mehut(5.95) suomalainen kirjakauppa

 

 

 

pinkit farkkucaprit kappahal

mustat legginsit kappahal (19,90)?

 

 

mustat  oleskeluhuosut kappahal.

Tämmösia ostoksia siltä reisulta oli niitä viellä lisää. Mutta en laittanut kaikkia,koska oi olal et palautan loput tuli niin kaliiksi uo reissu. 

Tänään pika potsaus syömisistä ja mielialasta. Oon koko päivä olla aika hyvällä tuulella käytiin äidin kanssa shoppaileen. Kunnes tuli tää niin armas tämä iltämyöhä niin mieliala muuttu kerralla. Olin siis niin täynnä itkua ahistusta ja vihaa itteäni kohtaan että meinasin ottaa sheiverin ja sanoo et nyt se loppu tämä lakko. Selvisin siitä ilman yhtään naarmua ei ees terä käyny kädessa nyt oon tyytyväinen ja suihku oli tarpeen nytten on ihanan rauhalinen olo ja väsyttääki kyllä aikalailla. Huomenna pitäs jaksaa töihin ja sieltäö viellö työkaverin kaa kaupunkiin. Mutta nyt syömisiin: Aamupala banaanijogurtti dominen keksejä ja 2 sitruunakakku palasta ja 2 trippii(niin miten se oli makean suhteen?) Lounas/päivällinen:Kiinalaista riisi spesical iltäpala: Mehujäätelö amppari Oon aika tyytyväinen mun syömisiin muuten,mutta nuo makeat ois voinu jäähä vähemmäksi tai kokonaan pois. Minkäs teet ku itsekuria ei oo. nyt nukkuun yöt!

jaksanko taistella vai viekö tämä paha minut mukanansan..

                                    Toisaalta toivon niin toisaalta en 

Tämä päivä on ollu huonon ja kohtalaisen rajamaastossa mielialalisesti. Olen huomannut tämän viikon aikana, että kuinka mie viellä tarviin huomion saamista ja sitä että mun ympärillä pyörii ihmisiä. Heti kun joku vähänki näyttää,siltä että ei niin tiivisti olla tekemisissä tai jotain muuta vastaavaa niin enköhän mie vedä siit kileet. Koska tää loppuu? koska mä osaan luottaa et ne ihmiset jotka haluu olla mun elämässä ne pysyy siellä ilman mitään sen enempää konsteja siinä pitämään. Olen tässä pikkuhiljaa ajatellut,että onko käynyt jopa silleen, että ne on melkeen kaikoneet kun oon pitäny liian tiuksti kiini tai me riidellään jatkuvasti ku en siedä luottamuksen puutetta vaikka sitä se ei ole.. tiedän sen varsin hyvin miksi sitten mun pää tahtoo kääntää ne itteään vastaan ja mie ite viel melkeeen uskon sen mitä ajajtelen en mitä järki sanoo? Mulle on monesti sanottu,että oon niin tunne ihminen ku ihminen vai voi olla ja se on kyllä ihan totta. Joka ikinen pienikin asia tuntuu ihan hirveeltä ja toiset ei sitten ymmärrä sitä että se voi sattua. Pelkään niin paljon yksin jäämistä toisaalta mietin,että ois niin helppoo kun ois oma kämppä siellä saisi olla ainakin yksin ja rauhassa. Ainoa hyvä asia tälle viikolle on oikeasttaan se että eilen tuli tasan 3kk ku oon tehny viimisen viilon.. mutta en tiedä silti mulla on ikävä sitä sairautta sitä aikaa ku kaikki otti huomioon minut ja yritti saaha mut pysymään hengissä ja sen että en tappaisi itteeni. Joku pieni osa mua ajatelee että mitä jos mä vaikka alottasin oksentamisen tai uudelleen itteni poltamisen tai mitäpä jos tuota lääkeiten väärin käytön?eieiei ei tää saa mennä näin mä en tee mitään noista EN TEE mä haluuun mut mä en voi tehä kaikkee mun läheisten takii.. en haluu, että ne pettyy taas muhun tai jotain muuta vastaavaa. Kuka terve päästään oleva ihminen haluu ongelmia toistensa jälkeen aina vaan uusi ongelma.. Miksi? Hyvä kysymys mua hävettää sanoo tämä ääneen tai edes kirjottaa sitä tähän mä kaipaan huomiota mie oon sairas pieni pentu joka ei osaa olla ilman huomiota kovin montaa päivää. Ja just sitä väärää huomiota pitäisi saaha. Tekeekö töissä sen että siellä on yksi nainen joka on mun äitiä muutama vuoden nuorempi ja sillä on 3 lasta,että haluun sen ottavan mut lähelle ja sanovan lohdullisia sanoja.? Khyllä kai mie niin haluun vaikka en saisi,koska se ei tule koskaan tapahumaan me ollaan VAIN töissä siellä ei sen enempäää eikä vähempää. Haluan ajatella, että tää kaikki kuuluu mun tapaan saaha korjatuksi mun elämä muttä korjaantuuko se näin, kun olen menneessä kiinni ja haluan vain vahingoittaa itseäni sillä oksentaminen tahallisesti on sitä tiedän? Kyllä tämä tästä tiedän sen niinhän(?) ÄÄH kyyneleet valuu pitkin poskia en jaksa pidätellä ja toivoisin jonku ottavan mustakii ja halaavan. Sanovan, että kaikki järjestyy..

                                      En mä halua tota... haluumpas... en haluu... haluumpas... en haluu......

                                                                    
Mun on Pakko alkaa kirjaan tänne joka päivän syömiset muuten tästäkään ei tuu mitään(tuleeko sittenkään?)
Aamupala: 1 banaani jukurtti ja kuppi kahvia
Lounas: makkarakeittoa 1 sämpylä ja maito seka vesi lasi
Väipala 3 kinder suklaapatukkaa (mitääh) ei nälkäsenä siis kauppaan..
päivällinen 2 grillimakkaraa italian salaattia ja mehu jäätelö.

Siinä tämänpäivän syömiset tähän asti mua nälättää khyllä ihan hirveästi.... jos viellä yks jugurtti.... Mulla on maailman huonoin itsekuri.. Se ei khyl yhtäään edistä tätä hommaa siis laihuttamista.. hmmm... tästä tuli nyt hieman angsti potsaus mutta huomenna uusiksi...