lauantain terveiset: :)

Tänään on ollut ihanan tasainen päivä mielialojen suhteen. Aamulla heräsin kahdeksan jälkeen ja söin aamupalan. Toki menin takasin nukkumaan heräsin loppujen lopuksi 10.
Tänään oli myös minun täden 50 vuotis päivää. Olin tehny tädille appelsiini-sitruuna juustokakun oli ihan hyvää, vaikka minun makuun ehkä vähän liian kirpeä. Oli kiva käydä sukulaisissa ja tervehtimässä tädin koiria.:) ne on niin söpöjä!  Kävin mie tänään Kirjastossakin lainasin Vämpyyrien päiväkirjan 7 osan ja  yritin lainata yhtä kirjaa mikä kertoo epävakaa personnalisuushäiriöstä,mutta se olisi pitänyt tilata kemijärveltä. Pitää miettiä. Siis joo mulla on epävakaa personallisuushäiri tunne-elämältään. Siksi haluaisin lukea siitä enemän ja oppiakki jotain ehkä. Minua muutenkin kiinostaa mielenterveys ja erinlaiset sairaudet liittyen mielenterveyteen.


Loppu ilta meni kotona ollessa ja sitten kävin mie muutaman tunnin minun hyvän ystävän tykönä kylässä. Olemme viimeksi nähneet melkeen 2 kuukautta sitten.  Juteltiin vaan kuulumiset ja istuttiin koneella ja katottiin leffaa. Oli kivaa.  Sen jälkeen kävin grillillä hakemassa grilli ruokaa nam!<3

Juu siis niinkuin tossa alussa ensimmäisessä lauseessa  taisi tulla esille. Että minulla on ollut tänään viikon paras päivä. Minun alko viikko ja osa loppu viikosta on ollut tosi vaikeeta. Minulla on ollut osi paha olla  henkisesti sekä fyysisesti aina välinssä. Itsemurhaa on paljon miettinyt ja sen toteuttamista, mutta en mie voisi olla niin itsekäs mun läheisille.  Osastolla on ollu jotenki tosi vaikee viikko. Sanottua on tullut puolin ja toisin ja siitä johtuva paha olo on olu aika raastava. Ja se itsesääli ja tunne että on pettänyt odotukset ja ei riitä siihen mitä sulta vaaditaan. Vaikka loppujen lopuksi asiat ei ollut tarkotettu ainoastaan mulle vai meidän muilekkin nuorille. Tottakai osa oli ihan minulle tarkotettua. Kannattaa jutella ohjaajien kanssa asiat heti selväksi jos jää vaivaamaan joku nähtävästi.  Ai niin mie sain maksusitomuksen osastolle niin ensi toukokuuhun. Nytten voin olla koulussa loppu vuoden ja ensi kevään : ) Ja ettiä omaa ammattia. :)  Olen ennemään kuin tyytyväinen. :)     

Palaveri terveiset ja perjatai kuulumiset. :)

Ihanaa viikonloppu alkoi. Ja tulin viikonlopuksi taas kotia sununtaihin asti. Sitten takasin osastolla torstaihin asti. :)

Tänään minulla oli sinne sosiaalitoimistoon palaveri, mun maksusitomuksen tiimoilta tonne osastolle. Yllätys oli vain se,että ne ei voinu kirjottaa mulle maksusitomusta. Sain kumminkin jatkoa nyt 2 viikkoa. Sitten on taas palaveri ja yritetään saaha maksusitomus toukokuun loppuun. Joo tiedän ei minun pitänyt olla kuin kuukausi tuolla, mutta tilanne ei ole tarpeeksi hyvä. Minun itsetuho ajatukset on ollu tosi voimakkaasti pinnassa,mutta toistaseksi olen onnistunut karistamaan mun mielestä ainakin hetkeiksi. Ja tosin mulla on se koulukin siellä. Sekin jäis kesken jos en saa maksusitomusta, koska sinne on niin vaikea kulkea täältä mun kotoa.  Ja sitten mulla ei olisi mitään. Kaikki menetetty ja kaikki kortit isketty pöytään ja hävitty. Se ajatus ja tunne mulle tulee mieleen. Pelkään tosi paljon tätä tilannetta sitä,että mitä minä teen sen jälkeen jos kaikki jää vaan kesken. Kouluun en voi palata.  Noo eiköhän tää selviä vielä parhian päin. Palaveri kaikkinaan tosi hyvin. :) oon ihan tyytyväinen.

Muuten perjantai on mennyt hyvin. Koulussa meni hyvin ja oli aika rento päivä. Luin blogeja ja keskustelin yhestä asiasta opettajan kanssa ja siivoiltiin. Ja kuuntelin kun maahanmuutajat opetteli suomea. Palaverin jälkeen käytiin äidin kanssa mummon tykönä juomassa kahvit. Kotona olen vaan istunut koneella ja keskustellu kavereiten kanssa. Kävin illemmalla hakemassa Koti pizzasta pizzat meille. Oli hyvää! Äsken aloin muuten ihan hirveellä innolla kutomaan huvia niin nyt se innostus sitten meni. Ha eipä oikein mitään ihmeelistä kerrottavaa vain elämää katsoessa ja datailen. :D 

Sekavia ajatuksia

Tämä päivä on ollu aika tunnerikas. Aamusta lähtien mikään ei ole mennyt niinkuin olisi pitäny. En jaksanut nousta tarpeeksi ajoissa. Väsytti ihan hirveesti olisi vain tehnyt mieli jäädä nukkumaan. Kerkesin onneksi ajoissa opistolle.

 Meillä oli tänään opistolla hieman erinlainen päivä. Nimittäin tehtiin ryhmätöitä. Ainoo asia mik' hankaloitti ryhmässä toimimista oli kieli. Meidän ryhmässä on kaksi uutta venäläistä ja meille tuli 3 päiväksi harjottelija saksasta. Joudumme hänen kanssa puhumaan suurimmaksi osaksi englantia, vaikka hän osaa vähäsen suomeakin. Onneksi toinen ryhmätyöoli helpompi sinänsä,että minun ei tarvinnut tehdä mitään ja minu pari  puhuu lähes täydellisesti suomea ulkomaalaiseksi.Puhuimme opettajan kanssa minun mielialasta ja itsetunnosta joka on hieman hakusessa. Opin tänään myös saksaa muutaman lauseen siltä meidän harjottelijalta.  Nimittäin saksa on minusta tosi kaunis kieli, kun sitä osaa puhua. Sitten esitelimme meidän ryhmätyön, joka aihe oli koira. Minulla oli tänään 40 minuttia lyhyempi päivä kuin yleensä. Syy siihen oli, että minulla oli aika torniossa mielenterveystoimistoon. 

 Se käynti meni kyllä aivan hukkaan, koska minulla oli entistä pahempi ja stresaantuneempi olo. Juttelimme kyllä minun ihmissuhde ongelmista, mutta meidän keskustelu painottuu liikaa yksin asumisellle mikä ei tähän hetkeen sovi ollenkaan ja tulevaisuudelle.Minun "terapeutti" ei ymmärrä minun tämän hetkistä tilannetta. Ja se pitää tosi omituisena,että minä jatkuvasti pilaan omia ihmissuhteita.(joo kai se on,mutta silti.)  Minua ahistaa tällä hetkellä ajatella tulevaisuutta, kun menee kaikki enerkia koulun käymiseen ja selviämiseen joka päiväisestä elämästä. Kyllä minulla on vaikea vaihe menossa. Kuolema olisi tosi helppo vaihtoehto,mutta se olisi heikkoiden merkki ja tiedostan minun vanhemmat ja läheiset ei kestäisi sitä varsinkaan minun äiti. Joten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin purra hammasta yhteen ja vain mennä eteenpäin.
Palaverin jälkeen mulla oli oikeesti tosi paha olla. Aloin itkemään kun pääsin pois sieltä ja aloin miettimään asioita. Se tyytymättömyys itseään kohtaan oli aika masentava ja muutenkin. Joskus vaan tuntuu,että nää asiat ei muutu miksikään. Siksi tein sen päätöksen, että haluan vaihtaa terapeuttiani.

Perjantaina on minulla sosiaalitoimistossa palaveri, koska päätämme siellä jatkon tänne osastolle. Minua toisaalta pelottaa se, että joudun kokonaan kotia. Pelkään sitä kuinka hyvin minä osaan tehdä rajani. Kaikki on niin sekasin mun omassa päässä. Haluisin vaan vetää lääkeitä ja pään täyteen.   Unohtaa hetkeksi kaiken. Keskittyä vaan siihen hetkeen elikkä bailaamiseen.  Eihän se olisi järkevää kun ajattelee mun toive ammattia. Jos minä alan nytten värkkämään lääkeiten ja alkoholin ja aineide kanssa. Saan sanoa hyvästi hoitoalalle ,mutta mikä siinä niin kiinostaa? Mitä hienoo on poltaa pilvee sekakäyttää. Ei mitään ei yhtikäs mitään. Mikä siinä kiehtoo? hyvä kysymys en tiedä Ehkä mä vaan haluan näyttää tietyille ihmisille,että minäkin uskallan tai sitten se on vain joku tyhmä päähän pintymä mitä ei tarvis koskaan toteuttaa.  En tiedä mun pää on niin sekasin  kaikesta,että varmaan parempi mennä kohta nukkumaan ja lopettaa kirjottaminen.